Tutkimuksia ja kannanottoja
Tutkimus: Ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutosten yhteisvaikutukset kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162850
Tutkija Outi Lepola kiteyttää, että tutkimuksen johtopäätöksenä suosittelemme, että:
1. Hallitus kartoittaa aktiivisesti, pikaisesti ja myönteisesti, onko henkilöillä, jotka eivät ole saaneet kansainvälistä suojelua, mahdollisuus saada oleskelulupa jollakin muulla perusteella.
2. Muukalaispassin myöntämisen edellytykset tarkistetaan, jotta henkilön oleskeluvan myöntäminen työn, opiskelujen, perhesiteiden tai muiden perusteiden nojalla ei esty sen vuoksi, että henkilö ei saa tai voi hakea passia kotimaastaan.
3. Alaikäisinä Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden jatkoluvista päätettäessä annetaan erityinen painoarvo lapsen tai nuoren elämäntilanteen vakauden ja jatkuvuuden turvaamiselle. Lapsi on turvapaikkamenettelyssäkin ensisijaisesti lapsi, jonka kehitystä on kaikin tavoin tuettava.
4. Sisäministeriössä on asetettu heinäkuussa 2020 hanke kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden perheenyhdistämistä koskevan lainsäädännön arvioimiseksi. Puollamme hankkeessa esitettyä lähtökohtaa, jonka mukaan kansainvälistä suojelua saaneiden alaikäisten perheenkokoajien toimeentuloedellytykset tulee poistaa. Suosittelemme myös, että hankkeen yhteydessä poistetaan erottelu pakolaisaseman ja toissijaista suojelua saaneiden perheenkokoajien välillä ja turvataan kaikkien kansainvälistä suojelua saaneiden yhtäläinen oikeus perheenyhdistämiseen. Lasten osalta suosittelemme, että hankkeen yhteydessä turvataan yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi oleskeluluvan saaneiden lasten oikeus perheenyhdistämiseen samoin edellytyksin kuin kansainvälistä suojelua nauttivien lasten kohdalla.
5. Perheenyhdistämisen edellytyksiä on tulkittava lapsen etu edellä. Suosittelemme systemaattista
6. Maahanmuuttovirastossa ja muissa kansainvälisen suojelun kannalta olennaisissa viranomaisissa on varmistettava hakijan haavoittuvan aseman entistä parempi huomioon ottaminen turvapaikkamenettelyssä. On syytä harkita, tulisiko menettelydirektiiviin sisältyvä sääntely haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden menettelyllistä takeista kirjata lakiin.
7. Lapsivaikutusten arviointia lainvalmistelussa tulee systemaattisesti kehittää. Jos lapsivaikutukset arvioidaan kattavasti ja monipuolisesti lainsäädännön valmisteluvaiheessa, voidaan tehdä sääntelyvalintoja, jotka edistävät lapsen etua ja annetaan myös laintulkitsijalle selkeämpiä työkaluja lapsen etua edistävien päätösten tekemiseen.
8. Kansainvälisen suojelun kannalta olennaisten toimijoiden, erityisesti Maahanmuuttoviraston, oikeusaputoimistojen ja hallinto-oikeuksien rahoitus on turvattava siten, että ne voivat vakinaistaa tarvittavan määrän henkilökuntaa ulkomaalaisasioiden hoitamiseen.
9. Oikeustieteellistä koulutusta tarjoavien tiedekuntien tulee aktiivisesti tarjota alan peruskoulutusta ja tarvittavaa täydennyskoulutusta. Samoin viranomaisten on pidettävä aktiivisesti huoli siitä, että ulkomaalaisasioiden parissa toimivien virkamiesten perehdytys- ja täydennyskoulutus kansainvälisen suojelun kysymyksistä on systemaattista ja kattavaa. Riittävä koulutus tulisi taata myös kuntien viranhaltijoille ja muille keskeisille toimijoille.
10. Ulkomaalaislaki on kokonaisuudistuksen tarpeessa. Uudistustarpeeseen vaikuttavat myös EU:n tuoreimmat
——————————————————————————————————————–
Miten toimia tukeana ilman huoltajaa tulleelle lapselle ja nuorelle – hyvät menetelmät käyttöön
Kohderyhmä: Hankkeen kohderyhmänä olivat oleskeluluvan saaneet ilman huoltajaa maahan tulleet alaikäiset, jotka asuvat perheryhmäkodeissa tai tukiasumisyksiköissä Uudellamaalla sekä yksiköiden työntekijät.
Hankekauden aikana täysi-ikäistyneet jälkihuoltoon siirtyneet nuoret olivat hankkeen kohderyhmässä mukana. Hankkeesta hyötyivät myös muut työssään ilman huoltajaa tulleita kohtaavat työntekijät.
Hankeaika: Hanke käynnistyi toukokuussa 2018 ja jatkui vuoden 2020 helmikuuhun saakka. Hankkeessa työskenteli yhteensä neljä työntekijää: projektikoordinaattori Uudenmaan ELY-keskuksessa sekä kolme
projektityöntekijää (psykologi, psykiatrian sairaanhoitaja ja sosionomi YAMK) SOS-Lapsikylässä. Hankkeen tarkoituksena oli tukea perheryhmäkotitoiminnan kehittämistä ja ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten kotoutumista Uudellamaalla.
Tukena-hankeen tavoitteet:
tuottaa yhdessä kuntien ja perheryhmäkotien kanssa ratkaisuja lasten ja nuorten
kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen sekä radikalisoitumisen
ehkäisemiseksi.
suunnitella ja toteuttaa yksilöllisten sekä ryhmässä toteutettavien psykososiaalisten menetelmien
ja toimintamallien käyttöönottoa perheryhmäkodeissa
pyrkiä kehittämään hoitopolkuja oikea-aikaisiksi yhteistyössä kunnan nuorten
mielenterveyspalveluista vastaavien toimijoiden kanssa.
osallistaa perheryhmäkodeissa ja tukiasumisyksikössä asuvat nuoret toiminnan suunnitteluun
mm. asiakasraatitoiminnan, palautteen keräämisen ja hyödyntämisen sekä työntekijöiden ja
nuorten yhteiskehittämisen kautta
tuottaa tietoa käyttöön ja kouluttaa alueen alaikäistoimijoita
Loppuraportti on luettavissa täältä: Tukena loppuraportti
——————————————————————————————————————–
Tuore tutkimus turvapaikanhakijoiden, myös yksintulleiden tp-lasten, terveydentilasta
Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (TERTTU) oli toistaiseksi laajin turvapaikanhakijoita koskeva väestötutkimus sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Sen tavoitteena oli tuottaa kattavaa tietoa vuoden 2018 aikana turvapaikkaa hakeneiden aikuisten ja alaikäisten terveyden ja hyvinvoinnin tilasta, terveyden riskitekijöistä sekä palvelutarpeista Suomessa. Tutkimukseen kutsuttiin kaikki tutkimusjakson aikana Suomeen tulleet ja tutkimuksen otantakriteerit täyttäneet turvapaikanhakijat.
———————————————————————————————————–
Lapsen oikeudet eivät toteudu perheenyhdistämisessä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on selvittänyt miten turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneen yksin Suomeen tulleen lapsen oikeus perheeseensä toteutuu perheenyhdistämisprosessissa, ja miten ulkomaalaislakia sovelletaan perheenyhdistämispäätöksissä.
Tässä linkki yhdenvertaisuusvaltuutetun sivustolle. Linkki raporttiin sivun lopussa. Lapset ilman perhettä
——————————————————————————————————————–
Child-up tutkimushanke tutkii maahanmuuttajalasten osallisuutta ja integroitumista seitsemässä EU maassa
ETU ry on mukana Child-up-hankkeen ohjausryhmässä. Children Hyprid Integration hankkeen suomalainen osapuoli on Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Seinäjoen ammattikorkeakoulu luonnehtii hanketta näin: Lasten ja nuorten osallisuuden pedagogiikkaa kouluissa ja kasvatusyhteisöissä – moninaisen kotoutumisen tutkimus- ja innovaatioprojekti. Voit tutustua hankkeeseen tarkemmin tästä linkistä:
Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) raportti nuorista maahanmuuttajista
Raportti perustuu haastatteluihin, joita on tehty 15 paikassa kuudessa EU:n jäsenvaltiossa eli Itävallassa, Ranskassa, Saksassa, Kreikassa, Italiassa ja Ruotsissa. Uhkaako Eurooppaan kehittyä nuorten maahanmuuttajien menetetty sukupolvi?
Linkit raporttiin Suomen eduskunnan alaisen ihmisoikeuskeskuksen sivuilla: FRA – Uhkaako Eurooppaan kehittyä nuorten maahanmuuttajien menetetty sukupolvi?
——————————————————————————————————————–
Yksitulleiden, alaikäisten lasten ja nuorten kokemukset tutkijoiden mielenkiinnon kohteena:
Siirtolaisinstituutti: Kotoutumisen kokemukset
Liikeessä yli rajojen sivusto:
”Elämä ei anna lupaa unelmille”– pakolaisten elämä sisaruksista erossa
Selvitys turvapaikkaprosessin sujuvoittamisesta, prosessin laadun parantamisesta ja lyhentämisestä sekä turvapaikanhakijoiden oikeusturvan takaamisesta (2019)
Owal Group Oy toteutti riippumattoman selvityksen sisäministeriön toimeksiannosta tammi-kesäkuun 2019 välisenä aikana. Raportti julkaistiin 27.6.2019.
Selvityksen kohteena oli koko se prosessi, jonka Suomeen saapunut turvapaikanhakija kohtaa maahantulon jälkeen siihen saakka, kun hän joko siirtyy kotouttamispalveluiden piiriin tai hän poistuu maasta. Selvityksessä tarkasteltiin viranomaisten välisiä toimintatapoja turvapaikka-asioissa ja tunnistettiin turvapaikkaprosessin kehittämistarpeita. Kantavana ajatuksena oli pyrkimys turvapaikkaprosessin kokonaisuuden kehittämisestä prosessin yksittäisten vaiheiden osaoptimoinnin sijaan. Selvityksen suositusten tarkentaminen ja käytäntöön vieminen edellyttää asianomaisten viranomaisten ja muiden toimijoiden osallisuutta ja jatkokehittämistyötä.
Selvitys: Liitetiedostosta näkee haastateltavat, työryhmät ja asiantuntijatyöryhmän jäsenet. ETU:sta oli sekä haastateltavia että asiantuntijatyöryhmän jäseniä: Turvapaikkaprosessia koskeva selvitys.
Selvitys lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta ihmiskaupasta (2019)
Tutkijat Elina Kervinen ja Natalia Ollus ovat julkaisseet tutkimuksensa Suomessa esiintyvästä ja Suomeen kohdistuvasta lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta ihmiskaupasta. Pääset tutkimukseen tästä linkistä: Selvitys ihmiskaupasta: lapset ja nuoret
Tietoa ihmiskaupasta verkossa: ihmiskauppa
The European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations (HEUNI): HEUNI
Hallinnollinen väkivalta perheenyhdistämispolitiikassa
Tutkijat Jaana Palander, Saara Pellander ja Johanna Hiitola kommentoivat blogikirjoituksessaan suomalaisen polittiisen päätöksenteon luonnetta pakolaislapsien ja turvapaikanhakijalasten perheenyhdistämisissä. Tekstiin pääset alla olevasta linkistä:
Suomen perheenyhdistämispolitiikka voi traumatisoida pakolaisperheitä uudelleen
UNHCR arvioi Maahanmuuttoviraston päätöksiä niin kutsutusta sisäisestä paosta palautusten perusteena
Tarkemmin arvioinnista voi lukea tästä linkistä:
UNHCR arvioi Migrin sisäisenpaon päätöksiä
Varsinainen UNHCR:n raportti on englanninkielinen ja se löytyy tästä linkistä:
UNHCR:n arviointi sisäisestä paosta kielteisten päätösten perusteluna
GLASE- HANKE
Tutkimushankkeessa käsitellään teemoja, jotka ovat tärkeitä myös alaikäisen, yksintulleiden edustajille. GLASEN osatutkimuksia ovat muun muassa Arjen turvallisuus ja maahanmuuttajaperheet sekä Maahanmuuttajien osallisuuden lainsäädöllinen kehikko ja politikat.
Täältä voit lukea muun muassa turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta. Jota pääset lukemaan tästä linkistä:
Täältä pääset lukemaan millaisia ratkaisuja tutkijat esittävät muun muassa kotoutumisen ongelmiin, alaikäisten turvapaikanhakijoiden tilanteeseen tai oikeusturvan toteutumiseen:
http://glase.fi/ratkaisuja-tieteesta-2019/
GLASE:n twitterissä käy aktiivinen keskustelu, jossa on paljon eri toimijoita kommentoimassa. Löytyy Glase-research nimellä.
Hanke-esittely on Glasen kotisivuilla: www.glase.fi.
Anna-Maria Tapanisen tutkimuksia alaikäisistä, yksintulleista turvapaikanhakijalapsista. Tapaninen on Helsingin yliopiston sosiaali- ja kulttuuriantropologian dosentti
Arviointia iänmäärityksestä, julkaistu 2018:
Rajalla laboratoriossa Tapaninen
Alla oleva artikkeli on julkaistu teoksessa Perheenyhdistäminen : kuka voi saada perheen Suomeen, kuka ei ja miksi? Toim. Outi Fingerroos, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen. Tampere: Vastapaino 2016.
Tapaninen-Perhesiteet_geeneissa lahteet(1)
Alla oleva artikkeli Mobile lives, immutable facts: family reunification
of children in Finland on julkaistu Journal of Ethnic and Migration Studies-lehdessä 2017:
Selvitys yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijalasten edustajajärjestelmästä
Työ-ja elinkeinomisteriö ja sosiaali-ja terveysministeriö ovat teettäneet osana Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE) Turun yliopiston Brahea-keskuksella selvityksen nykyjärjestelmän toimivuudesta. Selvityksessä todetaan, että olemassaoleva edustajajärjestelmän hyvät puolet ovat nopeat edustajan määräämisajat, osaavien edustajien sitoutuminen tehtäväänsä sekä suhteellisen eduslliset kustannukset.
Tästä pääset TEM:n sivuille lukemaan tiedotteen: Tiedote 14.9.2018
Tästä pääset lukemaan selvityksen: Edustajat lapsen edun takaajina
Suomen ihmisoikeusliitto on julkaissut 10.8.2018 raporttinsa. Siinä käsitellään mm. pakolaisten, lasten ja paperittomien asemaa.
Voit lukea raportin tästä linkistä:
Euroopan sosiaalinen peruskirja, 14-raportti
Protected on Paper? An analysis of Nordic country responses to asylum-seeking children (2018)-tutkimuksessa annettaan suosituksia, ja puhutaan myös edustajajärjestelmistä Pohjoimaissa. Suomi saa erityistä kritiikkiä perheenyhdistämisen vaikeuttamisesta ja mielenterveyspalvelujen järjestämisestä.
Voit lukea UNICEF:in tuoreen tutkimuksen seuraavasta linkistä.
Protected on Paper? An analysis of Nordic country responses to asylum-seeking children